Luulin, että Isäntä vihoittelisi vielä aamullakin. Olin ihan varma, että odottelisin turhaan sängyssä, mitään äitienpäiväyllätystä ei tulisi. Iltatähden kanssa kuitenkin nukuttiin sitkeästi pitkään, tai minä en nukkunut, olin hereillä.

Ovi aukesi ja Isännän askeleet tulivat makkariin, kuulin tietokoneen avautuvan. Ajattelin, että noniin, nyt hän alkaa selata nettiautoa. Hetken kuluttua kuitenkin tietokoneelta alkoi kuulua Irwinin kappale "Äiti" ja Isäntä lähti huoneesta. Kyyneleet valuivat suljettujen silmäluomieni välistä, kun Isäntä palasi huoneeseen kantaen tarjotinta. Saimme Iltatähden kanssa lasilliset kuohuvaa (Pommacia) ja kukkia, sillä Iltatähdellä oli tänään syntymäpäivä.

Perheemme teinit heräilivät omaan tahtiin, ja taisi olla ensimmäinen äitienpäivä, kun en saanut heiltä kortteja. Kumpikaan ei toivottanut hyvää äitienpäivää, Pimu kylläkin sanoi tuovansa huomenna kouluununohtamansa itsetehdyt taideteokset. Niin, että sen puoleen jäi kyllä päivästä vähän kurja maku, olenko ollut niin surkea äiti, etteivät lapset edes toivota hyvää äitienpäivää? Iltatähti kyllä halasi oma-aloitteisesti ja suukotteli minua. Ja kyllähän minä sain sentään halata Pimua ja Pojua, kun itse tein aloitteen.

Päivästä kymmenen pistettä Isännälle, joka oli ihana koko päivän; teki aamiaisen päivänsankareille ja vei koko sakin ravintolaan syömään. Hänen ansiotaan, ettei päivästä tullut surkea.